John F. Kennedyn murhan ratkaisu

Se kuuluisa varjoeliitti, joka tätä maailmaa hallitsee, ei tietenkään voinut sietää John F. Kennedyä, joten hänet piti salamurhata. Tässä postauksessa on ratkaistu John F. Kennedyn salamamurha ja motiivikin.

John F. Kennedy piti murhata, koska hän sotki varjoeliitin suunnitelmat

CIA:n yritykset pitää kommunistit ja sosialistit Italian parlamentin vähemmistössä vaativat kovasti työtä. Jo vuoden 1953 vaaleissa Kristillisdemokraattien DCI:n kannatus oli alkanut laskea. CIA:n William Colby, jolla oli myös merkittävä rooli Pohjoismaiden vastarintaverkoston luomisessa, ehdotti, että Italian salainen tiedustelu kiristäisi otettaan ja ryhtyisi aggressiivisempiin toimiin. 

Nyt pitää muistaa, että William Colby oli juuri se sama mies, joka rakensi Suomeen ja Ruotsiin salaiset Nato-joukot ja CIA:n vakoiluverkoston ylipäätään pohjoismaihin. Suomea on näissä suunnitelmissa kaavailtu jo 1960-luvulta alkaen ollut taistelutantereeksi. Tässä pelissä on tietenkin Ruotsilla näppinsä mukana. Se on aina tahtonut, että Suomi toimii Ruotsille puskurivyöhykkeenä. William Colby toimi CIA:n agenttina Tukholmassa 1950-luvulla. Historiallisesti ottaen Ruotsin Tukholma on jo 1500-luvulta alkaen ollut myös Alumradojen pakopaikka. Eli kun nämä kabbalistiset "juutalaiset" heitettiin Espanjasta ulos vuonna 1492, heistä osa päätyi myös Tukholmaan. Tästä syystä Tukholma on erittäin vahva tukikohta kansainväliselle vapaamuuraritoiminnalle. Tästä on esimerkkinä se, että kun Yhdysvalloista matkaan lähteneet vapaamuurarit (Trotski seurueineen) lähtivät suorittamaan vallankumousta Venäjälle vuonna 1917, he matkasivat Tukholman kautta Tornioon ja sieltä edelleen Suomen kautta Pietariin. Suomenkin salainen vapaamuurariverkoston käsittämättömän vahva, koska Suomi lienee ainoa maa Euroopassa, jossa Gladiota eli Naton salaisia armeijoita ei ole koskaan kunnolla tutkittu eikä paljastettu.

Palataan nyt kuitenkin alkulähteille eli Italiaan ja John F. Kennedyn murhaan. Sehän oli niin taitavasti rakennettu kuvio, jonka piirteistä on paljastunut myös rituaalisia piirteitä, koska murhapaikan koordinaatit olivat okkultistisia. Vapaamuurareilla on hallussaan tietoa maan Leylineistä.

Kennedystä Italian pääministeri Aldo Moron ystävä

CIA:n johtaja Allen Dullesin suojatti Carmel Offie tuli vuonna 1956 Roomaan tekemään uusia linjauksia. Offie ei enää ilmeisesti voinut olla virallisesti CIA:n agentti, koska hänet oli erotettu CIA:sta McCarthyn kommunistiajojahdin aikana. Syynä ei ollut se, että Offie olisi ollut kommunisti vaan syyksi paljastui homoseksualismi. Ilmeisesti erottaminenkaan ei estänyt varjoeliittiä lähettämästä Carmel Offieta tomittamaan asiaa. Offie oli jo 1930-luvulla toiminut Moskovan suurlähetystössä William Bullitin avustajana.

Tässä Offie (oikealla) on kuvattu  Bullitin kanssa. 

Tiukkana antikommunistina tunnetuksi tulleesta kenraali Giovanni de Lornezosta tuli Washingtonin painostuksesta Italian salaisen tiedustelun SIFARin uusi päällikkö. Sardiniaan perustettiin erittäin salainen tukikohta Capo Marrargiu, jossa amerikkalaiset ja britit kouluttivat erikoisjoukkoja salaisen armeijan palvelukseen. 

Capo Marrargiun rakentaminen ja taistelujoukkojen kouluttaminen lähti käyntiin jo kuitenkin vuoden 1951 aikana, vaikka Italia ja CIA eivät olleet vielä panneet sopimusta täytäntöön. SIFAR aloitti sotilastukikohdan rakentamisen Capo Marrargiuhun Sardiniaan. Perustellakseen erilaisia ​​rahansiirtoja Yhdysvalloista ja ratkaistakseen byrokraattisia ongelmia SIFAR perusti osakeyhtiön nimeltä Torre Marina. Yhtiötä johti kenraali Musco, (SIFARin silloinen johtaja), eversti Santini (operatiivisen tiedon ja tilannepalvelun yksikkö SIOS = Servizio Informazioni Operative e Situazione) päällikkö, ja eversti Fettarappa, joka vastasi SIFAR:n vastatiedusteluyksiköstä. Italia tarjosi kenttätukea, sotilaita ja sotilastukikohtia, kun taas Yhdysvaltojen oli tarjottava sotilasvarusteita ja rahaa. 9. lokakuuta 15. marraskuuta 1957 kuusi SAD:n jäsentä meni Yhdysvaltoihin koulutuskurssille Robert Palmerin, Italian Gladiosta vastaavan CIA:n agentin, kanssa.

Vuodet vierivät eteenpäin ja Gladio rakensi kaikkiin Länsi-Euroopan maihin vahvat salaiset CIA:n alaiset verkostot. Italia toimi kuitenkin vahvasti toiminnan keskeisenä tukikohtana. Gladio sana on italiaa tai alun perin latinaa ja tarkoittaa miekkaa. Sana gladiaattori on peräisin tästä miekkamiestä tarkoittavasta taistelijasta.

Kapuluita rattaisiin alkoi ilmestyä kuitenkin siinä vaiheessa, kun Yhdysvaltoihin valitaan uusi presidentti. Tilanne todelle muuttuikin radikaalisti, kun Yhdysvaltain presidentiksi valittiin John F. Kennedy, joka alkoi yllättäen sympatisoida Italian sosialistista PSI:tä. Ulkoministeri Dean Rusk ja CIA olivat kauhuissaan tilanteesta. Varjoeliitti ei kovin kauaa aikaillut tilanteessa. 

Roomassa toiminut suurlähettiläs Frederick Reinhardt ja CIA:n asemapäällikkö Thomas Karamessines alkoivat laatia suunnitelmaa Kennedyn pysäyttämiseksi. He alkoivat suunnitella murhaa.

Kuvassa Thomas Karamessines.

Neuvonantajana heillä oli CIA:n kovana luuna pidetty Vernon Walters, joka oli sitä mieltä, että jos PSI voittaisi Italian vaalit, USA:n olisi pakko hyökätä Italiaan. Vuoden 1963 keväällä pidetyissä vaaleissa Italian yhdistynyt vasemmisto voitti vaalit ja pääsi ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeisen ensimmäisen tasavallan aikana hallitsemaan parlamenttia ja vaatimaan ministerinsalkkuja. Kun ministerinpaikkoja ei alkuun herunut, rakennustyöläisten liitto järjesti mielenosoituksen, jonka CIA:n johtaman salaisen armeijan jäsenet naamioituivat poliiseiksi ja siviileiksi ja hajottivat mielenosoituksen, jossa 200 ihmistä loukkaantui. DCI:n vasemmistosiipeä hallinnut Aldo Moro muodosti lopulta hallituksen, josta Kennedy oli innostunut. Kennedy saapui heinäkuussa Roomaan ja sai miellyttävän vastaanoton.

Aldo Moron järkytykseksi 22. päivä marraskuuta 1963 Kennedy salamurhattiin Dallasissa Teksasissa Dealy Plazalla. Monet lähteet ovat todenneet, että Kennedyn salamurhan taustalla toimi peiteyhtiö nimeltä Permindex. Se oli pankkiiri Tibor Rosenbaumin johdolla vuonna 1957 Sveitsissä perustettu Mossadin alaisuudessa toiminut holdingyhtiö, jonka tarkoituksena oli rakentaa Roomaan 1950–60-luvun taitteessa suuri ostoskeskus. Mutta sen italialainen tytäryhtiö Centro Mondiale Commerciale toimi lopulta CIA:n peiteyhtiönä, jonka kautta CIA vakoili, rahoitti salamurhia, järjesteli asekauppoja Israelille, organisoi huumekauppaa ja rahanpesua. Permindexin hallituksen jäsen ja New Orleansissa vaikuttanut bisnesmies Clay Shaw yhdistettiin melko pian Jim Garrisonin tutkimuksissa JFK:n murhaan, mutta Garrisonin johtolanka peiteltiin nopeasti. 

JFK:n ampujaksi lavastetun Lee Harvey Oswaldin ampuja Jack Ruby ja Permindexiin yhdistetty Clay Shaw siivotiin nopeasti syrjään. He kuolivat nopeasti edenneeseen syöpään. Luultavasti heidät piti eliminoida nopeasti, jotta heitä ei enää voitu kuulustella tutkinnassa. Salaisen palvelun käytössä on jo vuosikymmenten ajan ollut mikroaaltoaseita, joilla voidaan aiheuttaa syöpää. Mafiapomo Meyer Lansky oli sijoittanut Rosenbaumin pankin kautta miljoonia Permindexiin.

Vuonna 1977 ilmestyi CIA:n asiakirja, joka osoitti, että Shaw'lla, entisellä OSS-everstillä, oli pitkä historia virastossa. Shaw oli New Orleansin kansainvälisen kauppakeskuksen johtaja, joka oli Roomassa sijaitsevan Centro Mondiale Commercialen tytäryhtiö. CMC oli yhteydessä Permindexiin, hämärään yritykseen, joka Ranskan tiedustelupalvelun agenttien mukaan ohjasi 200 000 dollaria Ranskan salaiselle Nato-armeijalle, joka järjesti vuoden 1962 vallankaappausyrityksen Charles De Gaullea vastaan. Väitetään, että sekä Shaw että Schlumberger Corporationin johtaja Jean DeMeni istuivat Permindexin hallituksessa.

Historioitsija ja italialaisen l’AntiDiplomatico-sanomalehden toimittaja Michele Metta on kirjoittanut vuonna 2018 ilmestyneen kirjan CMC. The italian undercover CIA and Mossad station and the assassination of JFK, joka perustuu Mettan saamiin Centro Mondiale Commercialen (CMC) yrityspapereihin. CMC:ssä työskennellyttä liikemies Clay Shawta pidettiin pääepäiltynä vuonna 1967 Jim Garrisonin johdolla kerättyjen todisteiden seurauksena, mutta kuten jo edellä todettiin, Shaw vapautettiin nopeasti. CMC:n papereista paljastuu kaikki muutkin erittäin tärkeät nimet yrityksen palveluksessa Clay Shaw'n rinnalla. Mettan tutkimuksista todetaan, että ne eivät ole vain nimiä, joita ei ole koskaan tullut esille tähän mennessä, vaan ne paljastavat syyllisen John Kennedyn kuoleman taustalta: salaliiton. Se oli Mettan mukaan kansainvälinen vapaamuurarisopimus JFK:ta vastaan ​​ja siihen osallistuivat CIA, Mossad ja Italian tiedustelupalvelu. Mettasta kerrotaan, että hän on ansioitunut kirjoittajana. Islainfinita on hänen elokuvatuotantoyhtiönsä. Metta on tehnyt ja tuottanut kirjansa pohjalta dokumenttielokuvan CMC - The Italian undercover CIA and Mossad station and the assassination of JFK.[1]

Kennedy vastusti Israelin hankkeita

Israelin tiedustelupalvelu Mossad tuntuu ilmestyvän aina kuin tyhjästä, kun jotain epäilyttävää on tapahtunut tai tapahtumassa. Michael Collins Piper oli teoksessaan The Final Judgement jäljittänyt myös Israelin tiedustelupalvelu Mossadin yhteyksiä Kennedyn salamurhaan. Hänen mukaansa vuonna 196, Israelin pääministeri David Ben Gurion pyysi Presidentti Kennedyä tukemaan Israelin hyökkäysaseiden kehittelyä sekä tarjoamaan amerikkalaisia Hawk-ohjuksia Israelille. Kennedy ei Piperin mukaan ainoastaan kieltäytynyt, vaan sanoi kunnioittavansa vuoden 1950 'Kolmen osapuolen julistusta', jonka mukaan USA tekisi kostoiskun jokaista valtiota vastaan Lähi-idässä, joka hyökkää toista valtiota vastaan. Lopuksi Kennedy oli Piperin mukaan kertonut Ben Gurionille, että USA ei tukisi Israelin ydinaseen kehittelyä. Kun CIA informoi Kennedylle vuonna 1963 että MOSSAD ja kiinalaiset olivat kumppaneita vakoillessaan USA:n ase-salaisuuksia, Kennedy oli tiettävästi uhannut katkaista USA:n suhteet Israeliin jollei Dimonan ydinaseiden kehittelylaitosta avattaisi amerikkalaisille tutkijoille. Sen sijaan, että Gurion olisi alistunut tämän uhkavaatimuksen edessä, hän erosi pääministerin tehtävistä heinäkuussa 1963.

Kennedyn varapresidentti Lyndon B. Johnson oli saanut jesuiittakoulutuksen ja jo ollessaan Kennedyn taustalla hänet palkittiin ritarikunnan merkillä. Asiasta uutisoi The Monitor, Vol. CIII, Nro 29, 20.10.1961:

Varapresidentti Lyndon B Johnsonille myönnettiin Maltan ritarikunnan suurristi tunnustuksena hänen humanitaarisista ponnisteluistaan ​​kaikkialla maailmassa. Palkinto myönnettiin myös New Yorkin Sen. Kenneth B Keatingille ja Yhdysvaltain entiselle päällikölle Henry Cabot Lodgelle valtuuskunnan toimesta Yhdistyneissä Kansakunnissa. Molemmat saivat kunnian rauhan- ja sosiaalityöstään.[2]

Lyndon B. Johnson ei ollut vapaamuurari, mutta hänet vihittiin vapaamuurariuden ensimmäiseen asteeseen – "Entered Apprentice", 30. lokakuuta 1937 Johnson City Lodgessa nro 561, Johnson Cityssä, Texasissa, mutta hän ei edennyt enempää eikä tullut täysjäseneksi loosissaan.[3]

Kennedy oli ilmeisesti hankkinut myös Israelista vihollisen. Se on varsin hengenvaarallista. Monet murhat kietoutuvat useimmiten ja ihmeellisellä tavalla Israeliin. Joskus asioita selviää vielä vuosikymmentenkin jälkeen. Niin kuin esimerkiksi Yhdysvaltain puolustusministeri James Forrestalin salamurha, joka ratkesi, kun tutkijat pääsivät käsiksi laivaston virallisessa tutkimuksessa saatuja tietoja, mutta jotka oli pidetty salassa 55 vuotta. Forrestalin kuoleman syynä oli pidetty putoamista 16. kerroksen ikkunasta Bethesda Naval Hospital sairaalassa 22. toukokuuta 1949 ja syyksi oli ilmoitettu itsemurha. Virallisessa raportissa ei itse asiassa oltu päätelty, että Forrestal olisi tehnyt itsemurhan. Raportissa pääteltiin vain, että putoaminen aiheutti hänen kuolemansa ja ettei kukaan Yhdysvaltain laivastossa ollut vastuussa siitä. 

Suurin syy siihen, miksi itsemurhatyötä edelleen uskotaan on se, että uutiset virallisen raportin julkistamisesta, jonka kirjoittaja sai tiedon vapauslain kautta vuonna 2004, on tehokkaasti tukahdutettu. David Martin päätti lopulta murtaa hiljaisuuden verhon ja väärän tiedon levittämisen muurin. Mutta miksi Forrestal murhattiin? Forrestal oli vastustanut Israelin valtion perustamista ja Yhdysvaltain tuen antamista Israelille. Siionistit murhasivat tästä syystä Forrestalin, koska tämä olisi aiheuttanut uhan Israelille myös sen jälkeen, kun hän oli jättänyt tehtävänsä puolustusministerinä. Hänet täytyi poistaa osallistumisesta poliittiseen keskusteluun, jossa hänen tuleva vaikutusvaltansa toimittajana ja kustantajana hallituksesta erottuaan muodosti selvästi riskin Israelin saamalle tuelle.

Tutkiessaan John F. Kennedyn murhaa Michael Collins Piper oli ottanut tehtäväkseen taistella MI5:n suojeluksessa toimivaa Anti Defamation Leagueta (ADL) vastaan, koska se oli perustettu suojelemaan Israelin etuja. Piper sairastui vakavasti. Hänen talonsa paloi vuonna 2015. Muuton keskellä hän asui motellissa, josta hänet löydettiin kuolleena toukokuun lopussa selässään outoja rakkuloita. Etsivät ja kuolemansyyntutkija päättivät tuolloin lähettää ruumiin ruumiinavausta varten, mutta lopulta menettely peruttiin. Ruumiin siirtämisen aikana poliisi löysi Piperin takusta lompakon, jossa oli suuri määrä käteistä 5 dollarin seteleinä, ja he pystyivät lompakon tietojen perusteella vahvistamaan Piperin henkilöllisyyden. Hänellä oli myös lompakossaan kortti, jossa kerrottiin, että hänelle oli tehty sydänläppäleikkaus huhtikuussa 2014. Eräs toinen etsivä tutki Piperin tietokonetta ja löysi hänestä lisätietoja, mukaan lukien sen, että Piper oli saanut sydänkohtauksen vuonna 2013 ja että hänellä oli diabetes. Piper oli kuollessaan 55-vuotias. Piper hyökkäsi kirjoituksillaan Israelia vastaan ja oli joko syystä tai syyttömästi leimattu antisemitistiksi.

Mossadilla oli oma osuutensa myös silloin, kun WTC-tornit putosivat vapaassa pudotuksessa 11.9.2001. Miten on mahdollista, että Mossad tiesi iskusta jo etukäteen? Suora lainaus Valtiot ja terrorismi -kirjasta:

FOX Newsin Carl Cameron raportoi joulukuussa 2001 laajasta Yhdysvalloissa toimivasta israelilaisten vakoilurenkaasta, joka oli taideopiskelijoiksi naamioituna kerännyt tietoa liittovaltion viranomaisista ja varjostanut myös 9/11-iskuista sittemmin epäiltyjä miehiä. Kun FOX syksyllä 2001 vielä poisti jutun internetsivuiltaan, saivat jotkut tästä ”todisteen” Israelin osuudesta iskuihin. Mielenkiintoisempi on tapaus, joka tunnetaan nimellä tanssivat israelilaiset. Israelilaisen Dominick Suterin omistaman Urban Movings Systems -muuttoyhtiön viisi työntekijää Sivan ja Paul Kurzberg, Oded Ellner, Omer Marmari ja Yaron Shmuel nähtiin videokuvaavan WTC-iskuja New Jerseyn rannalta käsin. Miehet filmasivat iskuja sekä tanssivat ja iloitsivat ainakin kolmessa eri paikassa hyvin huomiota herättävästi ja heistä tehtiin poliisille ilmoitus. Miehet pidätettiin, heitä kuulusteltiin ja parin kuukauden jälkeen heidät karkotettiin maasta. FBI:n mukaan miehet suorittivat tiedustelua Mossadin laskuun. Jälleen hyvin epäilyttävää käytöstä, mutta ei mitään muuta yhteyttä terrori-iskuun kuin etukäteistieto. Miehet nimittäin kertoivat Israelissa TV:n keskusteluohjelmassa tehtävänään olleen iskujen dokumentointi. Jostain syystä kuitenkin muuttofirman omistaja Dominick Suter pakeni Yhdysvalloista Israeliin 14.9.2001 jättäen monien asiakkaittensa tavarat makaamaan New Jerseyssä sijaitsevaan varastoon.

Urban Movings -yhtiöön liittyy kylläkin suuri mysteeri. Sen muuttoautoja pysäytettiin terrori-iskujen päivänä eri puolilla New Yorkissa ja New Jerseyssä ja autojen kylkeen oli maalattu kuva matkustajalentokoneesta iskeytymässä päin World Trade Centeriä! Poliisi raportoi tällaisesta mm Kings Streetillä. Lähellä George Washington -siltaa pysäytettiin muuttoauto, joka oli lastattu räjähteillä. Kaksi tai kolme israelilaista pidätettiin autosta. Poliisiradion viestien mukaan mainittuja autoja jopa räjähti ja myös niiden kuljettajia onnistuttiin pidättämään. Ainakin yksi israelilainen oli "pukeutunut kuin arabi", poliisin mukaan sheikin asuun. Miten israelilaisten muuttomiesten touhut olisivat selitettävissä? Kyse ei voi olla sattumasta.

Olivatko he terrori-iskun toteuttajia? Miksi he kiinnittivät itseensä huomiota kuorma-auton kylkeen tehdyllä maalauksella? Miksi "tanssivat israelilaiset" käyttäytyivät niin huomiota herättävästi? Onko kyse jälleen kerran harhaanjohtamisesta ja väärän johtolangan tarjoamisesta, vai viestittivätkö tekijät röyhkeällä käytöksellään ehdotonta valta-asemaansa? Siis, että Yhdysvallat on vain voimaton Israelin vasallivaltio?[4]

Tavistockin tarjous Kennedylle

John F. Kennedylle ja hänen veljelleen Robert Kennedylle asetettiin ansa nimeltä Marilyn Monroe, mutta sekään ei ilmeisesti riittänyt pitämän veljeksiä kurissa. John Colemanin mukaan Rooman klubi järjesti Kuuban johtoon Fidel Castron, koska Kuuba oli kehittymässä taloudellisesti liian vahvaksi. Castron kommunismi on pitänyt maan sen jälkeen tehokkaasti taloustaantumassa. Tavistockin tiedemiehet olivat Colemanin mukaan tulleet myymään Kuuban kaltaista ”kriisinhallintaohjelmaa” myös presidentti Kennedylle, joka ei ollut asiasta innostunut. Tavistock teki sen jälkeen sopimuksen tieteellisestä tutkimuksesta NASA:n, Stanford Research Instituten ja Rand Corporationin kanssa.[5] Siitä ei ole tietoa, tiesikö Kennedy tuossa vaiheessa, mikä Tavistock instituutti ylipäätään oli. Tavistock Instituutin kotisivuilla on ilmoitettu, että se olisi perustettu vuonna 1947. Gregg Halletin mukaan Tavistock oli ollut käytännössä toiminnassa epävirallisesti jo ennen ensimmäistä maailmansotaa Iso-Britanniassa, kun sen perustaja siviili- ja sotilaspsykiatri John Rawlings Rees käytti mielenhallintakeinoja ihmisiin. Tavistockin historia ja siellä kehitetyt mielenhallintakeinot on osa CIA:n historiaa, koska CIA vei MK Ulltra -ohjelmallaan Tavistockin aloittamaa toimintaa eteenpäin.

Ns. Zapruderfilmi näytettiin julkisesti vasta 1970-luvulla. Siihen mennessä oli jo puhuttu pitkään Dealy Plazalla otetuissa kuvista näkyvästä oudosta sateenvarjomiehestä. Virallinen tutkinta halusi häivyttää ja sulkea tällaisen henkilön olemassaolon kokonaan pois. Minkähän takia? Onkohan siinä ainakin jonkinlainen ratkaisun avain?

Vuonna 1976  tutkintakomitea otti julkisen todistuksen CIA:n sopimusaseesta Army Chemical Centerissä Ft. Detrick MD:n työntekijältä Charles Senseneyltä. Senseney kuvaili CIA:n käyttämää järjestelmää Vietnamissa ja muualla ihmisten tappamiseen tai halvaannuttamiseen jonkinlaisessa laukaisulaitteessa kuljetetuilla myrkytetyillä tikoilla. Tikat olivat itseliikkuvia aivan samoin kuin kiinteän polttoaineen raketit ja niitä laukaistiin äänettömästi ja huomaamattomasti useilla laitteilla, mukaan lukien sateenvarjo. 

CIA:n luettelo saatavilla olevista salaisista aseista näyttää valokuvan sateenvarjolla toimivasta laukaisulaitteesta ja valokuvia Flechetteistä, jotka olivat itseliikkuvia yhdestä sateenvarjon ontoista pinnoista. Ne voitaisiin jopa laukaista soodapillien kautta. 

Tutkija Robert Cutler, entinen ilmavoimien yhteysupseeri, L. Fletcher Prouty ja kirjoittaja tekivät joitakin valokuvatodisteita ja asejärjestelmää koskevaa lisätutkimusta, erityisesti tutkimus JFK:n liikkeistä Zapruder-elokuvassa ja erilaisia ​​valokuvia sateenvarjomiehestä ja ystävästä, joka hänellä oli hänen kanssaan Dealey Plazalla. Ystävällä oli kaksisuuntainen radiolaite.

 

Tämän tutkimuksen tuloksena julkaistiin artikkeli vuoden 1978 kesäkuussa Galleria-lehdessä. Artikkeli esitteli hypoteesin, jonka mukaan sateenvarjomies käynnisti hänen omasta sateenvarjostaan myrkyllisen Flechetten JFK:hon, joka löi häntä kurkkuun. Zapruderin elokuvassa tämä näkyy kohdassa 189 aiheuttaen ylävartalon, käsien, käsivarsien, hartioiden ja pään täydellisen halvaantumisen alle kahdessa sekunnissa. Valokuvat osoittavat tämän halvauksen ja ajoitus vastaa Senseneyn antamaa todistusta CIA:n nopeudesta, kun myrkky toimii ja miltä sen lamauttavat vaikutukset näyttävät.

Tässä kuvakaappaus Abraham Zapruderin filmiltä, jonka hän oli ottanut omalla filmikamerallaan. Tätä Zapruderin filmiä virallinen tutkinta salaili, koska siinä näkyy, miten Kennedy yhtäkkiä nostaa kädet ylös. Hänen kaulaansa on "osunut" ehkä jotain. Tätä virallinen tutkinta salaili, koska sitä kautta olisi selvinnyt mystisen sateenvarjomiehen rooli Kennedyn murhassa.

Mielenkiintoisena kuriositeettina mainittakoon, että kun Neuvostoliiton ehkä kuuluisin toisinajattelija Alexander Solzhenitsyn karkotettiin länteen, häntä yritettiin vielä viime hetkillä lamaannuttaa jollain sateenvarjoaseella. Tämän blogin kirjoittaja on opiskellut venäjän kieltä ja kulttuuria laudaturtasoon asti yliopistossa ja teki kandidaatin tutkielmansa juuri Alexander Solezhenitsynin tuotannosta.

JFK oli todennut Vietnamin sodan olleen turha ja oli valmis vetäytymään sieltä, mikä ei todellakaan käynyt päinsä varjoeliitille. JFK piti vähän ennen kuolemaansa julkisesti puheen, jossa hän käytännössä paljasti salaseuran olemassaolon Yhdysvaltain korkeinta johtoa myöten.

Hyvä naiset ja herrat.

Salailu on ikävä sana avoimessa ja vapaassa yhteiskunnassa. Olemme kansana perinteisesti ja historiallisesti vastustaneet salaisia järjestöjä, salaisia valoja ja salaisia menoja. Mutta maailmalla meitä vastustetaan suureellisena ja häikäilemättömänä salaliittona, joka käyttää lähinnä kyseenalaisia keinoja vaikutuspiirinsä laajentamiseen: Soluttautumista, ennemmin kuin maihinnousua. Harhauttamista, eikä vaaleja. Pakottamista, eikä valinnanvapautta. Se on järjestelmä, joka on laittanut suuret määrät ihmisiä ja luonnonvaroja erittäin tehokkaan koneen rakentamiseen, joka yhdistää armeijan, diplomatian, tiedustelun, talouden, tieteen ja politiikan käyttöönsä. Sen suunnitelmat piilotetaan, eikä julkisteta. Sen virheet haudataan, eikä otsikoida. Sen seurauksista vaietaan, eikä riemuita. Ei vastattua kysymystä, ei paljastettua salaisuutta. Meidät saadaan tuntemaan itsemme niin mitättömiksi, luomalla rikos, jonka rinnalla jokainen kalpenee. Pyydän teiltä apua suunnattomassa urakassa tiedottaa ja varoittaa amerikkalaisia ihmisiä. Luottavaisena, että teidän avullanne me vielä olemme sitä, mitä ihminen on syntynyt olemaan: Vapaa ja itsenäinen.

Kennedyllä oli laaja joukko vihamiehiä, mutta se miten salamurha toteutettiin, on jälleen kerran mitä mielenkiintoisinta jännitystarinaa. CIA:n agentti nimeltä James Angleton astuu kuvaan. Tämä Italiassa toisen maailman sodan aikana toiminut OSS:n agentti nimeltä James Angleton oli alkuun jäänyt Italiaan vuoteen 1948 saakka. Sen jälkeen hän vaihtoi maisemaa ja siirtyi OSS:n perillisen eli CIA:n vastavakoilun johtajaksi Yhdysvaltoihin. Jefferson Morley on kirjassaan The Ghostissa vihjannut laajasti, että James Angletonilla on saattanut olla johtava rooli presidentti John F. Kennedyn salamurhassa. Hän mainitsee huomattavan määrän todisteita siitä, että Angleton peitteli yli vuosikymmenen ajan tietonsa Lee Harvey Oswaldin osuudesta salamurhaan. 

Itse asiassa Morley on antanut ymmärtää, että Oswaldilla saattoi olla CIA-status ja varmasti olikin. Yhdistettynä ylivoimaisiin todisteisiin siitä, että salamurhan kohtalokas laukaus tuli ”ruohokukkulalta” eikä Oswaldin aseesta, on erittäin todennäköistä, että murhaan oli osallisena salaliitto. Morley antaa ymmärtää, että kuka muu voisi parhaiten suunnitella sellaisen salaliiton kuin CIA:n salaliittoajattelun mestari - James Jesus Angleton? Jos olet epäileväinen, harkitse mitä Morley raportoi The Ghostissa: The Secret Life of CIA Spymaster James Jesus Angleton (2021):

CIA:n tapa käsitellä tietoja Lee Harvey Oswaldista, presidentti John F. Kennedyn syytetystä salamurhaajasta, on tarina, joka on verhottu petoksella ja väärällä valalla, teorioilla ja disinformaatiolla, valheilla ja sisältää legendoja. Mutta ainakin yhtä tarinan puolta ei voida kiistää: Angleton hallitsi CIA:n Oswaldia koskevaa tiedostoa, joka koski Oswaldin elämää neljän vuoden ajalta – hänen loikkaustaan (Neuvostoliittoon) ​​lokakuussa 1959 aina hänen kuolemaansa asti, joka tapahtui marraskuussa 1963.

Morleyn mukaan: ”[Allen] Dulles halusi ohjata [Warren]-komission tutkimuksen pois CIA:sta, ja Angleton oli myötämielinen. Salaliittoteoreetikko sanoisi, että Angleton suunnitteli JFK:n salailun. Syyttäjä sanoisi, että hän esti oikeutta. Byrokraatti sanoisi hänen peittäneen likaiset jälkensä. Hänen toimintansa olivat käytännössä näkymätöntä. Dallasin tragediassa Angleton näytteli haamua.”

Malta ritarin arvoaseman saanut James Angleton oli jo toiminut toisen maailmansodan loppuvaiheessa pelastavana enkelinä Italiassa, kun hän oli onnistunut pelastamaan pahamaineisen fasistin Valerio Borghesen ja värväämään hänet Naton salaiseen Left behind- verkostoon, josta myöhemmin rakentui Gladio-armeija. Angleton siirtyi sodan jälkeen Yhdysvaltoihin CIA:N vastavakoilun päälliköksi. James Angleton saattoi olla CIA:ssa aivot, joiden avulla Lee Harvey Oswald, oli helppo lavastaa kommunistiksi. On varsin todennäköistä, että CIA koulutti Lee Harvey Oswaldin ja käytti tätä hyväkseen, mutta hänetkin piti nopeasti hiljentää, jotta petos ei olisi paljastunut. 

Kapakoitsija Jack Ruby ampui Oswaldin ennen kuin tämä ehti todistaa oikeudessa. Varjoeliitin kannalta sattuu aina pieniä odottamattomia sattumuksia, joiden ansiosta rikostutkinta saa aina uusia käänteitä ja kuva tapahtumista täydentyy. Eräs varjoeliitin kannalta sattunut harmillinen tapaus on se, että kapakoitsija Jack Rubyn kapakassa stripparina toiminut ja Rubyn erittäin hyvin tuntenut nainen oli viskattu tienposkeen kuolemaan juuri paria päivää ennen Kennedyn salamurhaa. Nainen ei ollutkaan kuollut vaan oli päätynyt sairaalahoitoon. Naisella oli erittäin raskauttavaa todistusaineistoa Kennedyn salamurhasta. Nainen oli nimittäin kuullut juuri muutama päivä ennen Kennedyn murhaa eräiden miesten puhuvan presidentin salamurhasta. Nainen yritti varoittaa asiasta jo etukäteen, mutta häntä ei ollut uskottu, koska häntä pidettiin sekopäisenä narkkarina. 

Rose Cheramien poika on kirjoittanut kirjan äitinsä kohtalokkaasta elämästä ja hänen todistajalausunnostaan JFK:n salamurhaan liittyen.

Tienposkesta löytynyt nainen oli nimeltään Rose Cheramie (Cherami). Hänet löydettiin tajuttomana tien varrelta Eunicessa, Louisianassa, 20. päivä marraskuuta 1963. Luutnantti Francis Frugé Louisianan osavaltion poliisista vei hänet osavaltion sairaalaan. Matkalla Cheramie kertoi, että kaksi Jack Rubyn palveluksessa työskentelevää gangsteria oli heittänyt hänet ulos autosta. Hän väitti, että miehet olivat mukana juonessa, jonka päämääränä oli tappaa John F. Kennedy. Cheramie lisäsi, että Kennedy tapettaisiin Dallasissa muutaman päivän sisällä. Myöhemmin hän kertoi saman tarinan häntä hoitaneille lääkäreille ja sairaanhoitajille. Koska hän näytti olevan huumeiden vaikutuksen alaisena, hänen tarinansa jätettiin huomiotta. Salamurhan jälkeen poliisi haastatteli Cheramiea. Hän väitti, että Lee Harvey Oswald oli vieraillut Rubyn yökerhossa. Itse asiassa hän uskoi, että näillä kahdella miehellä oli homoseksuaalinen suhde. Saavuttuaan Houstoniin hän toisti tämän väitteen kapteeni Morganille, mutta kieltäytyi puhumasta liittovaltion viranomaisille sanomalla, ettei hän halunnut sekaantua tähän sotkuun. Luutnantti Frugen mukaan Rose Cheramin huumausainerenkaasta antamat tiedot olivat "oikeita ja hyviä tietoja". Ei liene yllättävää, että Rose Cheramie löydettiin kuolleena 4. syyskuuta 1965. Aluksi näytti siltä, ​​että hän oli joutunut liikenneonnettomuuteen. Myöhemmin väitettiin, että häntä oli ammuttu päähän ennen kuin auto ajautui hänen ylitseen peittääkseen alkuperäisen haavan. Louisianan osavaltion poliisin muistiossa kuitenkin kerrottiin: "Cheramie kuoli auto-onnettomuudessa saamiinsa vammoihin valtatiekaistaleella lähellä Big Sandyä Texasissa varhain aamulla 4. syyskuuta 1965. Kuljettaja sanoi, että Cheramie oli maannut tiellä ja vaikka hän yritti välttää yliajoa, auto oli ajanut hänen kallonsa yli aiheuttaen kuolemaan johtavia vammoja. Onnettomuuden tutkinta ja uhrin ja kuljettajan välisen suhteen mahdollisuus ei tuottanut näyttöä rikoksesta. Tapauksen tutkinta lopetettiin."[1a]
Kun Aldo Moron ystävä Kennedy oli pois tieltä, viisi kuukautta salamurhan jälkeen CIA, SIFAR, Gladio-armeija ja italialaiset karabinieerit järjestivät Italiassa vallankaappausoperaation nimeltä Piano Solo, jossa vain vuoden virassa olleet sosialistiministerit menettivät salkkunsa. Operaation käynnistyessä 14.6.1964 Naton sotajoukot pitivät ”tavanomaisia” harjoituksia Rooman lähellä, kun samaan aikaan salaiset erityisjoukot pidättivät ja vangitsivat lukuisia vasemmistolaisia. Heidät vietiin Sardiniaan vankilaan. Pääministeri Aldo Moro tapasi SIFARin johtajan de Lorenzon salaa ja lupasi muodostaa maltillisemman hallituksen. Rikostutkijat olivat päättäneet kuulustella vuonna 1968 Gladion johtajana operaatiossa toiminutta Renzo Roccaa ja tämä oli lupautunut yhteistyöhön, mutta juuri päivää ennen kuulustelua hänet löydettiin kuolleena kodistaan pistoolilla päähän ammuttuna. Tutkintatuomari, joka halusi tutkia Roccan murhaa, määrättiin pois tutkimuksista.CIA:n Karamessinesin ohjeiden mukaan de Lorenzon johtaman tiedustelupalvelun tuli tarkkailla Italian eliittiä ja kerätä kaikkea arkaluontoista tietoa, kuten syrjähyppyjä, seksuaalista poikkeavuutta, prostituoitujen käyttöä. Näillä tiedoilla CIA ja SIFAR pystyivät kiristämään poliitikkoja, pappeja, liikemiehiä, ay-johtajia, toimittajia ja tuomareita. Mikrofoneja ja salakuuntelulaitteita asennettiin jopa Vatikaaniin ja pääministerin palatsiin. Tiedonkeruu oli koskenut yli 157 000 henkilöä. Kenraali Aldo Beolchinin johtama parlamentaarinen tutkimus SIFARin toiminnasta johti kuulusteluun, jossa de Lorenzo joutui myöntämään, että Yhdysvallat ja Nato oli määrännyt hänet rakentamaan tietokannan. Italian parlamentin tutkintavaliokunta totesi järkyttyneenä: ”Koko tapauksen vakavin piirre on se, että huomattava osa SIFARin toiminnasta salaisena palveluna on ollut tietojen keräämistä Nato-maita ja Vatikaania varten.” Senaattorien järkytys johti siihen, että arkistot määrättiin tuhottaviksi ja de Lorenzo sai väistyä SIFARin johdosta. Tilanne ei tästä parantunut yhtään.SIFARin nimi muutettiin SID:ksi. Johtoon määrättiin kenraali Giovanni Allavena, joka sai salaa SIFARin arkistot itselleen. Kopiot toimitettiin myös CIA:lle. Vuonna 1966 Allavenan tilalle tuli Eugenio Henke. Allavena liittyi itse seuraavana vuonna salaisen vapaamuurarillisen Propaganda Due P2-loosin jäseneksi ja lahjoitti sen johtajalle Licio Gellille kopiot eliittiä koskevista salaisista tiedoista. Ganserin mukaan Licio Gellin tausta on mitä mielenkiintoisin:

Gelli liittyi 17-vuotiaana vapaaehtoisena mustapaitoihin ja taisteli Francon puolesta Espanjan sisällissodassa. Toisen maailmansodan aikana hän oli vääpelinä Saksan SS:n Herman Göring -divisioonassa ja pelastui sodan lopulla täpärästi partisaaneilta antautumalla amerikkalaisille. Amerikkalainen vapaamuurari Frank Gigliotti värväsi Gellin henkilökohtaisesti ja opasti tätä antikommunistisen varjohallituksen perustamisessa Italiaan yhdessä CIA:n Rooman aseman kanssa.[2a]

---

[1a] https://spartacus-educational.com/JFKcheramie.htm

[2a] Daniele Ganser Naton salaiset armeijat 2009, 116–117.

[1] https://www.youtube.com/watch?v=3CvgfLP3cQA&t=342s

[2] https://thecatholicnewsarchive.org/?a=d&d=tmon19611020-01.2.7&srpos=26&e=-------en-20--1--txt-txIN--------

[3] Listaus Yhdysvaltain vapaamuurareihin kuuluneista presidenteistä. https://freemasoninformation.com/masonic-education/famous/united-states-masonic-presidents/ haettu 14.10.2022

[4] Hannu Yli-Karjanmaa Valtiot ja terrorismi 2013, 12–13

[5] John Coleman Conspirators´ hierarchy 1992, 17.